perjantai 31. tammikuuta 2014

Porkkana-kaurasämpylät

Täällä on taas iskenyt kauhea leipomishimo. En oikein tiedä mihin näitä kaikkia tunkisin, kun samaan aikaan yritän hieman hillitä syömisiäni. Imetysdieetin loputtua olen näet mättänyt surutta sekä suklaata että juustoja, muista herkuista puhumattakaan. Kohta saakin taas kaivaa mukavan joustavat äitiyshousut kaapista, Frendien Joeyn malliin...

Tosin näissä sämpylöissä on porkkanoita ja kauraa, eli ihan terveystuote siis. Ohjeen pohjana käytin omenaisten ruislesesämpylöiden ohjetta.
PORKKANA-KAURASÄMPYLÄT

5 dl kuumaa vettä
2 dl kaurahiutaleita
2 tl suolaa
1/2 dl siirappia
1 iso porkkana raastettuna (noin 2 dl raastetta)
1 pss kuivahiivaa
noin 8 dl vehnäjauhoja / hiivaleipäjauhoja
3/4 dl rypsiöljyä

Laita kaurahiutaleet kuumaan veteen hautumaan. Anna seoksen jäähtyä hieman ja lisää joukkoon suola, siirappi ja porkkanaraaste. Kun seos on jäähtynyt noin +42 asteiseksi, lisää kuivahiiva, joka on sekoitettu pieneen määrään jauhoja. Sekoita huolellisesti. Alusta taikina vehnä/hiivaleipäjauhoilla, lisää öljy alustamisen loppuvaiheessa.

Anna taikinan kohota noin kaksinkertaiseksi. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan ja leivo ranteenpaksuisiksi tangoiksi. Leikkaa tangoista sämpylöitä ja nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle. Anna kohota noin 1/2 h. Paista 225 asteessa uunin keskiosassa noin 10-12 minuuttia.

torstai 30. tammikuuta 2014

Lukijatutkimus

Indiedaysin ja Indiedays Inspirationin blogeissa alkoi eilen lukijakysely, joka kestää ensi viikkoon. Kysely toteutetaan pop up -kyselynä ja lukija voi itse valita, haluaako vastata kyselyyn vai ei. Kyselyssä kysytään lukijoilta, mitä asioita he blogeista hakevat ja mitä näistä asioista he kokevat kyseisestä blogista saavansa.

Kyselyyn vastanneilta kysytään yhteystiedot kyselyn lopussa ainoastaan silloin, jos vastaaja haluaa osallistua 50€ lahjakorttien arvontaan.

Vastaa tai älä vastaa, valinta on sinun. Voit toki jättää viestiä suoraan minullekin ja kertoa, mitä juuri tältä blogilta toivoisit. Tätä en olekaan teiltä aikaisemmin älynnyt kysyä!

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Energiapiikki

Kiitos kaikille uniuutisista iloinneille! Ihan yhtä mahtavaan suoritukseen ei sen jälkeen olla taivuttu, mutta ehdin kuitenkin nautiskella päiväuniaikaan tuoreet sämpylät teen kera. Aikamoinen muutos entiseen.

On uskomatonta, miten yksi hyvä vuorokausi voi olla niin voimaannuttava kokemus. Eihän sillä univelkoja kuitata, mutta se valon pilkahdus tunnelin päässä. Mahdollinen lupaus paremmasta, energiapiikki omaan jaksamiseen.
Aurinkoisia päiviä ja energistä kevään odotusta! 
(Kai tammikuussa saa jo toivotella niin..?) 

maanantai 27. tammikuuta 2014

Hip hurray!

Jos viime viikolla kirottiin maanantaita oikein urakalla,  niin tänään on vuorostaan ollut kerrassaan loistava päivä, täydellinen viikon aloitus!

Ohjelmointipäällikkö nukkui ensin melkein 11h yöunet vain muutamalla väli-itkulla. Ja sitten vielä päälle yli kahden tunnin päiväunet! Tätä on tapahtunut viimeksi...nooh...ei ehkä koskaan. Suurin osa refluksilasten vanhemmista arvostanee näin täydellistä unisuoritusta, vaikka se jäisi ainoaksi pitkään aikaan. Kun vielä korvalääkäriltä tuli puhtaat paperit pitkittyneeseen korvatulehduskierteeseen, niin melkein teki mieli käydä ostamassa kakku ihan vain maanantain kunniaksi.
Ihanaa viikon aloitusta kaikille, täällä ollaan ihan fiiliksissä!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Lohturuokaviikko

Viikko sisätiloissa vierähti kokkaillen ja leipoen, lohturuokaa nauttien. Kaikkia vaivasi jonkin sortin ikävä: isä oli pois työmatkalla, viimeviikkoiset hautajaiset vaivasivat vielä mieltä, Ekaluokkalaisen kanssa keskusteltiin kuolemasta, menettämisestä, muistoista. Samaan hengenvetoon käsiteltiin luonnonkatastrofit, asuntopalot, vakavat sairaudet. Kun vielä oman äitini kuolemasta tuli kuluneeksi 20(!) vuotta, lohturuoalle todellakin oli tarvetta! 

Suun ja mielen saa takuuvarmasti makeaksi mokkapaloilla. En ole blogin puolella vielä muistanutkaan iloita, että tiukan imetysdieetin jälkeen saan taas nauttia kaikkea rajoituksetta. Siitäpä tämä leivonta- ja kokkailuintokin kai kumpuaa. Mutta siis takaisin mokkapaloihin. Jääkaapissa oli mustunut banaani, joten tein vielä munattoman version. Tämä leivonnainen paranee seisoessaan, banaanin maku tasoittuu ja rakenne vain paranee päivän - parin sisällä. Idean ohjeeseen olen napannut täältä.
MOKKA-BANAANIKAKKU
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
2 dl sokeria
2 1/2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 g juoksevaa (maidotonta) margariinia
1 ylikypsä banaani soseutettuna
2 dl (riisi/kaura/kookos) maitoa

Kuorrute:
50 g (maidotonta) margariinia
3 dl tomusokeria
3 tl kaakaojauhetta
1/2 tl vaniljasokeria
noin 3 rkl vahvaa kahvia

Sekoita kuivat aineet keskenään. Soseuta banaani haarukalla ja yhdistä se juoksevaan margariiniin. Lisää maito. Kaada seos jauhoseoksen joukkoon ja sekoita vain sen verran, että kaikki ainekset ovat tasaisesti sekaisin.

Kaada taikina voideltuun ja esim. kaakaojauheella jauhotettuun irtopohjavuokaan (24-26 cm). Paista kakkua 175 asteessa noin 25 minuuttia, kakun paksuudesta riippuen. Anna kakun jäähtyä.

Kuorrutetta varten siivilöi kuivat aineet kulhoon. Lisää sulatettu rasva ja sekoita. Lisää kahvia sen verran, että saat seoksesta notkeaa. Levitä kuorrutus kakun päälle ja koristele halutessasi nonparelleilla, kookoshiutaleilla yms. 

* Jos noudatat munatonta ruokavaliota, mutten pidä banaanin mausta, sen saa peitettyä lisäämällä taikinaan 1 1/2 - 2 dl Marianne crushia. 

* Valitsemalla maidottoman rasvan ja nesteen (kts. ohje), voit tehdä munattoman ja maidottoman leivonnaisen. Marianne Crush "saattaa sisältää pieniä määriä maitoa".

* Olen tehnyt samalla ohjeella myös gluteenittoman, munattoman ja maidottoman kakun sekä muffinsseja (esim. täällä).  Ole silloin tarkkana nonparellien kanssa, yllävän monissa saattaa olla maitoa / vehnää.


perjantai 24. tammikuuta 2014

Näpit jäässä

Meikäläinen ei ole viime päivinä kauheasti nenäänsä ulkoiluttanut. Ei ole mikään salaisuus, etten ole talvi-ihmisiä. Kipeä Ohjelmointipäällikkö on ollut ihana tekosyy pysyä sisällä takkatulen lämmössä, leipoa ja leikkiä. 

Tänään anoppi yritti tuuppia meikäläistä nauttimaan talven kauneudesta. Pyörähdin pihalla kamera kaulassa, mutta vaikka siellä mahdottoman kaunista olikin, en voinut olla miettimättä ja vertaamatta miltä piha näyttää näistä kulmista kesällä. Näpit jäässä annoin kameran laulaa, mutta upeasta kelistä huolimatta teki mieli lainata erään pikkumiehen sanoja ja todeta "kiitos oli hyvää, en ota enempää".







keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kotikulmilla

Viime viikon kiireiden ja kiemuroiden jälkeen onkin sitten linnoittauduttu kotiin. Ohjelmointipäällikkö tekee hampaita oikein urakalla, samaan aikaan jyllää korvatulehdus. Päiväunet ovat lähinnä pistäytymistä höyhensaarilla, joten ajan kanssa kuvaamisen on saanut unohtaa. Valveilla ollessaan pikkumies on itse täysin valvottava tapaus. Kodista löytyy joka päivä uusia mielenkiintoisia vuorenvalloituskohteita, laatikkoja tyhjennettäväksi, kaappeja tutkittavaksi. Ei voi kuin ihailla tuota energiaa, ennakkoluulottomuutta, iloista elämänasennetta ja täysillä elämistä.

Onneksi valoa siivilöityy ihanasti sisällekin, joten kamera kaulaan ja Ohjelmointipäällikön perään! 






Aurinkoista viikon jatkoa!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Ja voittaja on...

Tänään on ollut todellinen Maanantai. Isolla M:llä. Oikeastaan ihan kaikki kirjaimet voisi kirjoittaa isolla, boldata ja ehkäpä vielä vetää viivan alle. Mutta ei siitä sen enempää. 

Onneksi tytär valitsi kauppareissulla ihanan värikkäitä kukkia, näiden myötä onnittelenkin Walldesign.fi verkkokaupan arvonnan voittajaa!

Äänet sekä blogista että Facebookista laskettiin, numeroitiin ja annettiin random.orgin hoitaa onnettaren työt. Ja arvonnan voittaja on...

Olipas siellä vaikka mitä kivaa, jota voisin meille kotiin ottaa! Kahdella arvalla mukaan. Liityinkin vasta hiljattain lukijaksesi, ihana blogi sinulla!

Paljon onnea Johanna! Saat valita haluamasi A4 kokoisen posterin Walldesignin valikoimasta. Laitahan minulle yhteystietosi ja haluamasi julisteen tiedot osoitteeseen kaneliajakardemummaa(at)live.fi, niin saadaan palkintosi matkaan. 


Vielä kerran, lämpöiset onnittelut voittajalle ja suuri kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! 

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Arvontamuistutus!

Vielä on tämä päivä (sunnuntai) aikaa osallistua mahdottoman mukavaan arvontaan, jossa palkintona vapaavalintainen posteri Walldesign.fi verkkokaupan valikoimasta. 




Jos et ole vielä osallistunut, käy jättämässä viestiä tähän postaukseen. Osallistua voit tietenkin myös blogin Facebook-sivujen puolella tykkäämällä sivustosta ja jättämällä viestiä sinne.


Arvonta-aika loppuu tänään sunnuntaina klo 24. 
Kirpsakkaa sunnuntaita ja onnea arvontaan!

torstai 16. tammikuuta 2014

Meidän safkaa

Meidän perheessä ollaan aika ruokakeskeisiä, sekä keittiössä että tv:n ääressä. Ekaluokkalainen tykkää erilaisista kisailuista, itse katson puutarhan antimiin liittyviä kokkailuja sekä leivontaohjelmia, aviomies fiilistelee ulkomaisten patojen ja viinien äärellä. Keittiössä jako on vähän samantyylinen. Siksipä olinkin innoissani, kun pääsin mukaan Indiedaysin ja AVAn Meidän safkaa -kampanjaan.

Meidän safkaa on uusi raikas kotimainen ruokaohjelma, joka alkaa AVAlla ensi maanantaina klo 21. Ohjelmassa Hanna ja Alexander Gullichsen (pariskunta suomalaiset villinneen avokadopastaohjeen takana) tekevät ruokaa puhtaista ja kausiluontoisista raaka-aineista.


Meidän safkaa
alkaa AVAlla ma 21.00
10-osaisessa sarjassa kokataan sekä saaristossa, Nuuksiossa että Helsingissä. Ohjelman reseptit ovat Alexanderin käsialaa. Mies pyörittää kahta helsinkiläistä ravintolaa, Raflaa ja Maxilia. Yhdessä pariskunta on kirjoittanut Safkaa - Parempaa arkiruokaa -kirjan sekä tammikuussa ilmestyvän Safkaa - maanantaista sunnuntaihin -kirjan. Hanna pitää suosittua Safkaa -blogia.

Itse odotan tältä loppukesällä kuvatulta ohjelmalta kesätunnelmaan virittäytymistä sekä uusia vinkkejä kausiluontoisten raaka-aineiden käyttöön. Erityisesti innokkaasti odotan 3. jaksoa, jossa kokataan mm. kuhaa. Kuharikkaan mökkijärvemme ansiosta perheemme suosituimmat kalaruoat ovat ruis-kuhapurilaiset sekä kuhawokki. Olen intohimoinen Dijon-sinappifani, joten jakson pariloitu sinappikuha lähtee varmasti kokeiluun!

Meidän safkaa
alkaa AVAlla ma 21.00
Vaikka viihdynkin keittiössä, on kokkaaminen kesäaikaan monin verroin hauskempaa. Silloin kokataan omaan maan antimista, fiilispohjalta. Mennään mielialan ja sadon mukaan. Ajatelkaa, enää viisi kuukautta, ja puutarhassa alkaa taas näyttää tältä!
Kuvat kesäkuulta 2013

Eihän tuota meinaa tässä vaiheessa vuotta uskoa, mutta ihan kohta kokkaillaan todellista lähiruokaa. 
Kuvat heinä-elokuulta 2013
Auringon lämmössä, kesäillan lempeydessä. Kiireettömästi elämästä ja aidoista mauista nauttien. Satoa ja herkkuhetkiä ystävien kanssa jakaen.

Onhan niitä herkkuja ihana toriltakin ostaa, mutta kyllä itse kasvatetuissa ja poimituissa kasviksissa on ihan oma jujunsa. Makeat mansikat, kasvihuoneen lämmöstä poimitut tomaatit, mehevät kurkut, vasta nostetut uudet perunat. Ruokaan napsaistut yrtit, kielenkärkeä poltteleva chili, hampaissa rouskuva mehukas maissi. Sylillinen salaattia ja pari kourallista basilikaa. Kaikki kotipuutarhasta. Ihan melkein kohta.

Kesäkokkailuja odotellessa, virittäydy tunnelmaan tällä makupalalla:


Ja laita muistiin ensi maanantai 20.1. klo 21, 
AVA ja Meidän safkaa!

tiistai 14. tammikuuta 2014

Synttärihulinoita

Blogin FB-sivuja kurkanneet tietävätkin jo, että meillä vietettiin sunnuntaina esikoisen 8-vuotissynttäreitä. Mies oli varannut käyttöön pari salia urheiluhallista, joten vieraita sai tänä vuonna kutsua kotisynttäreitä enemmän. Äiti halusi ekan luokan kunniaksi kutsua kaikki luokan tytöt, päälle kutsuttiin tietysti vielä kaverit naapurustosta ja harrastusten parista. Sunnuntai-aamun juhlissa kirmasikin 16 iloista ja vauhdikasta neitoa.

Esteettisesti tuollainen urheiluhalli ei tietenkään ole kovin kummoinen. Mutta kyllä sinnekin sai juhlan tuntua pienillä jipoilla. Pöytiin liinat, kukkia ja värikkäitä astioita, seinille ja ulko-ovelle viirinauhaa.
Tarjoiluastioina oli enimmäkseen kevyitä ja helposti kuljetettavia emaliastioita.
Päivänsankari toivoi kakun sijaan muffinsseja. 
Se sopi leipurille mainiosti, sillä näistä oli helppo toteuttaa myös gluteeniton-maidoton-munaton versio. 
Sankari sai itse koristella muffinssit, päälle löytyi hauskat maatuskatikut Tigeristä.

Osa vaahtokarkeista tökättiin puisen grillitikun nokkaan, kastettiin sulaan tummaan suklaaseen ja päälle ripoteltiin strösseleitä. Nämäkin sopivat monelle erityisruokavaliolaiselle, kunhan on tarkkana strösseleiden ainesosaluettelon kanssa!
Ihanat lahjat jaettiin ja avattiin perinteisen pullonpyörityksen määrittelemässä järjestyksessä. Tämä toimii joka kerta ja ainakin tytön kaveripiirissä taitaa olla se suosituin tapa.
Kasvomaalaukseen oli jonoa koko ajan, suurin osa taisi maalauttaa molemmat poskensa. Taitelijaksi värvätty Ekaluokkalaisen kummitäti innostui tehtävästä niin, että haaveili jo maalaavansa intialaisia hääkasvomaalauksia. Pikkutyttöjen suosikkeja olivat kuitenkin huomattavasti perinteisemmät puput ja perhoset. 
Hallissa oli käytössä ihan perussetti ja kaikesta otettiin kyllä ilo irti! 
Ihanaa kun sai kerrankin kirmata sydämensä kyllyydestä, roikkua, kiipeillä, kieppua, hyppiä, heittää palloa, leikkiä hippaa, käydä välillä syömässä ja jatkaa taas menoa entistä energisempänä.
Kunhan Ohjelmointipäällikölle tulee lisää ikää, tämä setti toteutetaan aivan varmasti uudestaan!

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Vuoden eka arvonta!

Tilasin joulun alla Walldesignilta taulun siipalle tekemääni joulukalenteriin.
Ihastelin silloin montaa muutakin taulua monipuolisesta valikoimasta. Verkkokaupan sivuilta löytyy muun muassa

mustavalkoisia tauluja

tauluja lastenhuoneisiin,

 rakkausaiheisia tauluja 

 ja tauluja kotiin.

Käy kurkkaamassa sivuilla omaa suosikkiasi, sillä nyt on luvassa mahdottoman kiva arvonta! 

Saan arpoa yhden A4 kokoisen posterin, jonka voittaja saa itse valita Walldesignin tarjonnasta, hip hip hurraa!

* Yhden arvan saat jättämällä viestin tähän postaukseen. 
* Toisen arvan saat olemalla / liittymällä blogini lukijaksi.
Muista kertoa viestissäsi osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla.

* Lisäarvan voit lunastaa blogini Facebook-sivujen puolella tykkäämällä sivusta sekä jättämällä puumerkin itsestäsi.
Ahkerimmat voivat siis osallistua kolmella (3) arvalla.

Arvonta-aika alkaa NYT ja jatkuu viikon, eli arvonta päättyy sunnuntaina 19.1. klo 24.

Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki ja mielellään myös yhteystietonne. Jos voittajaa ei tavoiteta viikon kuluessa, palkinto arvotaan uudestaan.

Onnea matkaan kaikille!

* Arvonta on päättynyt *

perjantai 10. tammikuuta 2014

Lumipalloefekti

Kerroin aikaisemmin, kuinka maalasin ekaluokkalaisen pöytälaatikot liitutaulumaalilla
Idea laatikoihin lähti lastenhuoneen uudesta raitamatosta. Mutta tuo raitamatto itse asiassa ostettiin uuden musta-kelta-valkoisen viirinauhan innoittamana. 
Meillehän on ehtinyt kertyä noita Jennin ompelemia viirinauhoja enemmänkin: Ohjelmointipäällikön huoneeseen, mökille ja nyt tämä järjestyksessään jo toinen tyttären huoneeseen. Ekaluokkalainen bongasi viirinauhan Jennin tuotoksia myyvän Simply Pretty-verkkokaupan sivuilta. Olin kyllä luvannut huoneeseen pientä koululaisen päivitystä, mutta enpä arvannut, että yksi valmiina ostettu viirinauha paisuu näin työlääksi!

Viirinauhan jälkeen piti siis päivittää matto. Ja raidoista päästiin pöytälaatikoihin. Jonka jälkeen sängyn jalkopäädyssä olevan hyllykön tummanruskeat korit alkoivat tuntua ihan väärän värisiltä. Joten seuraavaksi ostamaan mustaa mattapintaista spraymaalia. 
Korien suihkuttelun jälkeen maalasin vielä sängyn alla olevien muovilaatikoiden päädyt liitutaulumaalilla. 
Jos olisin jo silloin tutustunut liitutaulukontaktiin, olisin toki päällystänyt laatikoiden päädyt niillä. Mutta tuossahan ne tuli samalla sudittua. 
Näitä liitutauluhässäköitä on tyttären huoneessa enemmänkin. Esimerkiksi koreissa olevat nimikyltit. Aikaisemmin niihin piireettin kuva laatikoiden sisällöstä, mutta nykyään ekaluokkalainen huolehtii itse merkinnöistä ja järjestyksenpidosta. 
Tai no, ainakin niistä merkinnöistä.
Jossakin vaiheessa manasin Jennin viirinauhan aiheuttamaa lumipalloefektiä. Oikeasti meillä ollaan kyllä tosi tyytyväisiä muutoksiin. Ja nämä pienimuotoiset sutimiset onnistuivat myös tällaiselta kärsimättömältä poropeukalomaalarilta. Siitä huolimatta ohjelmointipäällikkö saa tyytyä omaan turkoosi-harmaasävyiseen viirinauhaansa vielä moooooonta vuotta.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Periksi ei anneta!

Täällä satoi viime yönä lunta. Aamulla makuuhuoneen verhoja avatessani takapihan kasvilaatikoista pilkisti terhakka mangoldi. Opin kesällä, että mangoldi sietää hyvin kylmää. Vetoankin pitkäjänteiseen tutkimustyöhän, että kasvilaatikossani ylipäätään on mangoldia tähän aikaan vuodesta. Laiskuudella ei ole mitään osuutta asiaan.
Mielestäni kasvi osoittaa ihailtavaa sinnikkyyttä. Olkoot tämä opiksi ja lohdutukseksi kaikille kevättä odottaville. Pää pystyyn ja lumen keskelle siis, vielä ollaan pari päivää plussan puolella!

Jk. Oikeasti aamulla verhoja avatessani takapihan kasvilaatikosta ei pilkistänyt yhtään mitään. Viideltä on näet vielä aika pimeää. Mutta heti neljä tuntia myöhemmin kyllä tärppäsi!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Liikaa!

Ekaluokkalaisemme oli viime viikolla koulussa pari päivää, mies vasta lopettelee joululomaansa. Ilmeisesti olemme nyt ylittäneet perheaikakiintiön. 

Aamulla ekaluokkalainen näet listasi loppiaisen ohjelmaansa, johon kuului kotona oleilua lähinnä ruoka-aikaan. Yritin esittää eriäviä mielipiteitä, jolloin neiti katsoi minua kiukkuisesti, huokasi äänekkäästi ja totesi: "Mut isi lupasi, ettei mun tartte tehdä tänään MITÄÄN koko perheen yhteisiä juttuja!" Että tämmöstä laatuaikaa meillä...


Mukavaa alkanutta viikkoa!:)

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Värinälkä

No nyt sitä punaista sitten tuli olohuoneeseen! Kun saatiin siivottua valkea joulu pois, iski kauhea värinälkä. 
Yleensä joulun jälkeen on aina tullut viileän vaalea ja sininen kausi. Mutta kai tuolla pimeällä  ja alati harmaalla kelillä on osansa asiaan.
Värikkäitä tyynynpäällisiä, värikkäitä kukkia. Ääntä ja elämää.
Ja yksi uusi kirppisostos, iso rottinkikori.
Pakkohan se oli ostaa, kun puoli-ilmaiseksi sai. Mutta tein kyllä ihan aloittelijan kardinaalimokan. 
Unohdin korin auton takaluukkuun. Josta mies sen löysi. Roikotti kädessään kuin kuollutta kissaa ja kysyi: "Mikä tämä on..?"
Jos olisin tuonut korin sisälle tai kasvariin, mies ei luultavasti edes olisi huomannut sen olemassaoloa.
Otan tästä erheestä niin opikseni!