sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Kohti uutta vuotta

En meinaa millään uskoa, että jouluaatosta on jo viikko! Päivät ovat päässäni jotenkin ihan sekaisin. 
Olemme saaneet viettää aikaa sukulaisten ja ystävien kanssa, loikoilla sohvalla, ulkoilla, nauttia valkoisesta joulusta. Nyt työt ovat pikku hiljaa alkaneet, mutta lasten vielä lomaillessa omatkin aamut ovat verkkaisia. Ei patistamista, ei kiirehtimistä.
Tänä vuonna valmistelimme joulua vähemmän ja rentouduimme enemmän. Takana on hektinen ja vähän raskasvetoinen syksy. Jouluna oli ihana nollata päätä ja kroppaa, herkutella ja vain olla köllöttää.
Odotan uutta vuotta innolla. Vuoden aloitus on aina uusi ja tuore alku, vaikka tiedossa ei olekaan mitään suuria muutoksia. Tosin tästäkin vuodesta piti tulla verkkainen, vaan hyvä kun välillä pysyi vauhdissa mukana!
Minulla ei ole tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. Haluaisin kyllä luvata enemmän aikaa perheelle, vähemmän valvottuja iltoja, parempaa itsestäni huolehtimista. Mutta tiedän, että kohta arki vie taas mukanaan ja hienot lupaukset jäävät todellisuuden jalkoihin.
Sen sijaa olen äärimmäisen kiitollinen kuluneesta vuodesta, sen varrelle osuneista upeista kokemuksista ja kaikista selvityistä koettelemuksista. Olemme viisaampia, vahvempia ja entistä tiiviimmin yhteen hitsattuja. Näillä eväin on hyvä siirtyä uuteen vuoteen, suunnata nokka kohti piteneviä päiviä ja ottaa vastaan mitä eteen tupsahtaa.

Upeaa uutta vuotta ja hyvää elämää vuoteen 2018!


lauantai 23. joulukuuta 2017

Hyvää Joulua!

Joka puolella toitotetaan, miten jouluna pitää keskittyä olennaiseen. Älä siivoa komeroa, ellet vietä jouluasi siellä. Älä väkerrä porkkanalaatikkoa vain siksi, että se kuuluu jouluun. Olen kyllä ihan samaa mieltä. 

Joten jääkaapin putsaamisen sijaan innostuin vielä viime metreillä näpertämään mäntytasseleita. Paaaaljon mäntytasseleita. Isoja ja pieniä. Ja vielä muutaman lisää. Tämä oli ihanan terapeuttisen monotonista puuhaa. Suorastaan koukuttavaa! 
Kaikki lahjat on nyt koristeltu havutasselein. Ja kranssit. Ja ovenkahvat. Ehkä teen näistä vielä aatoksi itselleni korvikset...

Näiden pikkulahjojen myötä toivotan teille kaikille paljon jouluiloa, rauhaisaa mieltä, rakkautta, sopivasti herkkuja, ei yhtään ähkyä, tunnelmallisia hetkiä ja mukavia muistoja.


Ihanaa joulua!


torstai 21. joulukuuta 2017

Joulusisustaja sään armoilla

Blogiyhteistyö: Huiskula

Huomasin tässä taannoin mielenkiintoisen piirteen joulusisustuskäyttäytymisessäni. Olen täysin säätilojen vietävissä. Mitä valkeampi joulu ulkona, sitä enemmän kaipaan vihreää joulusisustukseen. Ja mitä enemmän nurmi paistaa pihassa, sitä ahkerammin koti täyttyy valkoisesta ja punaisesta.

Nyt olen aivan hurahtanut sammaleenvihreään. Luonnollisesti niin, koska meillä on lunta maassa. Sain blogiyhteistyön tiimoilta Huiskulasta aivan ihanaa sammalta. Katsokaa nyt noita samettisia mättäitä! Tekisi mieli vain silitellä pehmeää pintaa ja painaa poski sammalta vasten.
Tein sammaleesta ja kuusenkynttilöistä simppelin asetelman sinkkiseen reunalliseen tarjottimeen. Olin varautunut laittamaan pohjalle hiekkaa, mutta sammal oli niin jykevää ja tiivistä, että kuusenkynttilät pysyvät pystyssä pelkän sammaleen varassa. Kostutan sammalta säännöllisesti, jotta se pysyy kauniin värisenä ja on inan paloturvallisempi. 
Lasitetun terassin vihertävään jouluasuun kuuluvat myös havut, eukalyptukset ja vanhat joulukortit. 
Sekä tämä kaikkein rakkain joulukoristeeni, alkujaan ilmeisesti mummolasta peräisin oleva pahvinen haitarikoriste. Vihreä kuusityttö, moneen kertaan jo lapsuudessani teipattu ja joka joulu esille kaivettu.
Vihreät sävyt tuovat talviselle terassille lämpöä ja seesteisyyttä. 
Tykkään ihan valtavasti yksinkertaisen sammaltarjottimen rauhallisuudesta, siinä on jotakin lähes hypnoottista. Huomaan pysähtyväni tuijottamaan sitä monta kertaa päivässä, sillä lasitettu terassi näkyy meillä sekä olohuoneeseen että ruokailutilaan.
Toivotankin nyt joulupuuhiesi keskelle myös rauhaa ja pieniä pysähtyneitä hetkiä. Oli se sitten kynttilän sytyttäminen, kuppi kahvia, suuhun sujahtanut suklaakonvehti. Tai mikä parasta, kaikki nämä yhdessä!


* Blogiyhteistyö, Huiskula

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Viime hetken lahjatohinat

Sitä alkaa olla ihanat lopputohinat käsillä. Joulukarkkien valmistusta, lakanoiden vaihtoa, paketointia. Joululaulujen säestämänä tietenkin.
Jos kaipaat vielä lahjaideoita tai puuttuvia pikkulahjoja, kannattaa katsastaa Finnmarin lahjatavaramyymälöiden tarjonta. Lisää ihanasta joulumyymälästä ja viime hetken lahjapulmista Kauppakeskus Veturin blogissa täällä.

Mukavaa jouluviikon jatkoa!

maanantai 18. joulukuuta 2017

lauantai 16. joulukuuta 2017

Puutarha pukeutui jouluasuun

Kovasti jo tekisi mieli toivotella valkeaa joulua, mutta ehkä kuluneen vuoden valossa on parempi odotella aattoaamuun... Puutarha on joka tapauksessa pukeutunut jouluasuun, ja on tällä hetkellä kauniin valkoinen.


Havuköynnösten väkertäminen jäi tänä vuonna työkiireiden jalkoihin. Mutta onneksi jo muutama kuusenoksa tuo ihanaa joulufiilistä. 

Lisää puutarhan joulusta Minttua ja mustikoita -blogissa täällä

Mukavaa viikonlopun jatkoa ja lähestyvää kolmatta adventtia!

torstai 14. joulukuuta 2017

Joulupuut terassilla

Terassi sai jouluilmettä ihanilla kartiovalkokuusilla. Toiseen laitoin pienen valosarjan, toinen on korikassissa ihan sellaisenaan. Ehkäpä joku hiippalakki sujauttaa kuuseen vielä muutaman koristeen.
Lisää näistä suloisista minikuusista Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset jouluiseen postaukseen tästä.

Mukavaa loppuviikkoa!

tiistai 12. joulukuuta 2017

Joulupaniikki?

Eilisellä pikkumiehen lääkärireissulla tuli kulutettua penkkiä sen verran, että sitä ehti mietiskellä kaikenlaista. Kuten että jouluaatto on ensi viikolla. KÄÄK! Miten ihmeessä tässä näin pääsi käymään?? 


Ilmassa oli jo orastavaa paniikkia. Mutta kuunnellessani tavattoman reipasta ja äärimmäisen positiivista pikkupoikaa (joka todellakin oli ansainnut kaikki 7  hoitohenkilökunnalta saamaansa tarraa) totesin, että joulu tulee joka tapauksessa, panikoin tai en.


Kotiin päästyämme laitoimme joululaulut soimaan, koristelimme kotia ja unohdimme hetkeksi työ- ja tehtävälistat. Pikkupojan pistojälki toisensa perään unohtui laatikosta kaivettujen tonttujen myötä. Tänä(kin) vuonna joulun ruisleivät ja limput ostetaan kaupasta, joulusiivous ei ulotu joka nurkkaan ja unohdan "pakollisten" lahjojen pähkimisen.


Olemme jouluna koko perhe yhdessä, mitäpä sitä oikeastaan muuta tarvitsee?

Leppoisaa jouluun valmistautumista!

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Glögiä ja joulun odotusta

Pääsin fiilistelemään joulua ja glögi-iltaa Marimekon ihanilla astioilla ja uusilla tekstiileillä. Voi että nämä ovat kauniita! Mitä lähemmäksi joulua mennään, sen enemmän sitä huomaa kaipaavansa joulunpunaisia piristysruiskeita.


Lisää ihanuuksista Kauppakeskus Veturin uudistuneessa blogissa täällä. Ja vielä tänään muuten ehtii täydentää Oiva-astioita -20% alennuksella.

Rauhallista 2. adventtia!

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joulukuun alku on täyttynyt Suomen syntymäpäiväjuhlinnasta. On ollut ihan huikean mahtavaa nähdä, miten yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, sekä iloinen innostus Isänmaamme puolesta on täyttänyt koko kansan vauvasta vaariin. Meidänkin perheemme on päässyt osalliseksi juhlakonsertteihin, tanssiaisiin, seppeleenlaskuihin, iloisiin ja arvokkaisiin tilaisuuksiin. Olen kuullut uskomattomia tarinoita sotaveteraaneilta, pyyhkinyt vaivihkaa kyyneleitä silmäkulmasta, äimistellyt sitkeyttä ja positiivista elämänasennetta. Totisesti toivon, että nämä tarinat jäävät muistiin myös jälkipolville. 
Juhlahumun keskellä myös koti on valmistautunut merkkipäivän vastaanottoon. Kesähuonetta koristaa kuusi perinteisellä lippunauhalla ja aidoilla kynttilöillä varustettuna. Lisää tästä Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset itsenäisyyspäivän postaukseen tästä.

Upeaa itsenäisyyspäivää kaikille ja sylin täydeltä onnea satavuotiaalle Suomelle!

maanantai 4. joulukuuta 2017

Ei tässä pysy perässä!

Ei näissä säävaihteluissa pysy enää perässä. Ensin saa herätä upeaan joulumaisemaan, ihailla lumen kuorruttamia kuusia, jopa aurinko pilkistää taivaalta ja häikäisee moiseen valoilmiöön tottumatonta. 
Ja heti seuraavana päivänä on synkeää kuin yöllä, sade vihmoo kasvoihin ja tuulenpuuskat paukuttavat kattopeltejä. Voiko tästä tehdä valituksen jonnekin?
Oli niin ihanaa nauttia valoisuudesta. Haaveilla hetken valkeasta joulusta.
Mutta tankkaus se on pienikin valotankkaus. Näillä eväin siis uuteen viikkoon ja seuraavaa lumikuorrutetta odottelemaan!

perjantai 1. joulukuuta 2017

Kohti adventtia

Suuret suunnitelmat vaihtuivat taas nopeaan ja helppoon. Mutta kiva tuli ja vähällä vaivalla! Kesähuoneen ikkuna sai eukalyptuksella koristellut adventtikynttilät, tykkään näistä kovasti.
Lisää adventtikynttilöistä Minttua ja mustikoita -blogissa täällä.

Ihanaa joulukuun aloitusta!

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kynttilänvalossa

Keli on ollut viime päivinä jotenkin kauhean synkeä. Tosin 3/4 perheestä on ollut kipeänä ja yövalvomiset ovat vieneet vähäisetkin marraskuun mehut. 
Mutta kyllä kuulkaas on paljon mukavampaa sairastaa marrakuussa kuin heinäkuussa (sitäkin kokeilin). Kynttilänvaloa, glögiä, joulumusaa ja tuli takassa. Ja nenäkin valmiiksi kuin Petteri Punakuonolla!
Marraskuu vetelee viimeisiään, jopa keli näyttää ainakin täällä meillä muuttuvan taas astetta jouluisammaksi. Ja lisää tupruttaa. 

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja pysykää terveinä!

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Eukalyptuksen tuoksua

Blogiyhteistyö: Huiskula

Eukalyptus sopii oikeastaan mihin tahansa juhlaan, mutta erityisen ihanalta sen raikas tuoksu tuntuu näin talvisaikaan. Se on kuin tuulahdus kaukomailta, lupaus vehreydestä ja elinvoimasta.
Sain blogiyhteistyön tiimoilta puntin eukalyptuksen oksia Huiskulasta. Ja voi että millainen tuoksu niistä tulikaan, kun levittelin oksat keittiön pöydälle! Hetki piti vain nuuskutella ja fiilistellä samalla kun hörpin kardemummakahvia ja kuuntelin Jouluradiota. 
Luin hiljattain vinon pinon joululehtiä työprojektiin liittyen. Jostakin niistä tarttui mukaani lause, jossa kodin asukas kertoi tekevänsä aina jouluksi eukalyptuskranssit ikkunoille, sillä ne levittävät ihanaa tuoksua koko asuntoon. Artikkelia lukiessani sain jonkin sortin valaistuksen, että kranssin ei tosiaankaan tarvitse olla iso eikä viimeisen päälle näperretty ja sidottu. Hyvinkin nopea kiepautus riittää. Aloin siis tehtailla pieniä kransseja. 
Olin ajatellut sitovani kransseja alumiini- ja puolalangalla, mutta oksat olivat mukavan pitkiä ja taipuisia. Muotoilin oksan ympyräksi ja sidoin sen parista kohtaa puuvillanarulla. Ja voilà, kranssi oli valmis! Viitseliäs käyttäisi ohuempaa ja paremmin naamioituvaa lankaa, minulla nyt sattui tuo käteen ensimmäisenä. Kuten jo mainitsin, tällä kertaa "maalattiin isolla pensselillä". Ja kohta siiryttäisiin maalaamaan telalla...
Ensimmäistä pikkukranssia seinälle mallatessani sain nimittäin kuningasidean. 
 Mitäpä jos ympyräksi taivutetun oksan päät kiinnittäisi pelkästään tällaisella paperiklipsilla?
Ja siitä se ajatus sitten lähti. Ensimmäinen paperiklipsi-kranssi pääsi työhuoneen seinällä olevaan raudoitusverkkoon. Ihan uskomatonta, miten paljon tuoksua irtoaa yhdestä oksasta. Ja ihan uskomatonta, miten nopeaa tämä kranssin "sidonta" on!
Narulla sidotut pikkukranssit päätyivät kesähuoneen ulko-oveen.
Nämä vähän isommat, kahdesta oksasta sidotut kranssit ripustan keittiön ikkunalle. Ja sitten vielä tekemään kransseja olohuoneeseen ja eteiseen. Makkarissakin voisi olla aika kiva. Ja vessan naulakossa. Ja takan kyljessä. Ja kasvihuoneessa. Ja ja ja...!
Leppoisia jouluvalmisteluja ja mukavaa marraskuun loppua!

* Blogiyhteistyö: Eukalyptus Huiskula