maanantai 15. tammikuuta 2018

Juhlahumua

Vasta saatiin joulu pois jaloista ja taas on juhlittu koko viikonloppu! Esikoisen 12-vuotissynttärit laajenivat puolihuomaamatta koko viikonlopun kestäneiksi kekkereiksi. Kyllä nyt on herkuteltu! Ei siis sokeritonta vuodenaloitusta tässä perheessä...
12 vuoden aikana on ollut hauska seurata synttärien kaarta. Ensimmäisinä vuosina juhlapöydässä istui sukulaisia ja meidän aikuisten ystäviä. Pikku hiljaa painopiste siirtyi lapsen kavereihin. Nykyään vanhempien rooli juhlassa on lähinnä ruokailun rahoittaminen ja tarjoilijana toimiminen. 

Tytär antoi minulle listan ruokatoiveista ja vieraiden allergioista. Hän kattoi pöydän, valitsi kukat, taitteli servetit. Synttäreiden ohjelma oli mietitty ja musiikit valittu. Alkusörviisin jälkeen aikuiset vapautettiin kahvinjuontiin (kuulemma mielellään toiseen tilaan).
Niin se aika rientää ja lapset kasvavat. Tyttären kummitädin mielestä 12 vuotta on tietynlainen rajapyykki. Itse olin moisesta ajatuksesta tietenkin aivan kauhuissani. Mutta niin vaan syntymäpäivänä sähköpostiin kilahti tieto lääkäriasemalta, ettei minulla ole enää oikeutta tarkastella lapseni terveystietoja sähköisesti. Pikku mussukkani!
Asuuko meillä nyt lapsi, varhaisnuori vai teini..? 

Varmaa ainakin on, että nämä 12 vuotta ovat olleet elämäni onnellisinta aikaa! <3

lauantai 13. tammikuuta 2018

Kaikkensa antaneena

Nämä todellakin antoivat kaikkensa! Hain ihanan kukkakimpun jouluaaton ruokapöytään ja nyt Nuutinpäivän koittaessa armahdan viimeisetkin oksat. Olen onnistunut löytämään todellisen luottofloristin. Tiedättehän, sellaisen kuten luottokampaaja: osaa tulkita epämääräisesti ilmaistuja toiveita ja toteuttaa ihmeitä epätarkoista mallikuvista. 

Kimppu pysyi upeana pitkään ja pikku hiljaa poistelin yksittäisiä nuupahtavia kukkia. Kukkia ei kannata koskaan säilyttää hedelmäkulhon vieressä, sillä hedelmät tuottavat kypsymistä nopeuttavaa etyleeniä, joka saa kukat lakastumaan nopeammin. Yöksi nostan maljakon aina eteiseen, jossa meillä on näin talvella selvästi viileämpää. Nyt havut ja kävyt vaihtuvat värikkäisiin tulppaaneihin, kun talo täyttyy kohta synttärivieraista. 

Oikein mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Toiveissa mukavaa arkea

Mukavaa arkea ja pieniä, unohtumattomia hetkiä. Niitä on toiveissa vuodelle 2018. 


Toki toivon myös lottovoittoa, maailmanrauhaa ja taloa meren rannalta. Mutta niitä odotellessa iloitsen ihan tavallisesta elämästä. Terveyttä, rakkautta ja sujuvaa lapsiperheen arkea, se kuulostaisi täydelliseltä vuodelta!

Lisää ajatuksia tammikuusta ja tulevasta Kauppakeskus Veturin blogissa täällä.

Iloista loppuviikkoa!

lauantai 6. tammikuuta 2018

Leppoisaa loppiaista!

Loppiaisen myötä kodista on karsittu viimeisetkin jouluhepenet. Muutama upea amaryllis jatkaa vielä kukintaansa, muuten katseet ovat jo kohti kevättä. Ja kyllä, tiedän että tässä välissä on vielä pari (ehkä kipakkaakin) talvikuukautta, mutta itselleni tuo jakso on lähinnä eteinen kevääseen. Jotta olen valmiina tempaisemaan oven auki sepposen selälleen, kun SE aika vihdoin koittaa!
Kaikessa siivousinnossani unohdin terassin, sillä viime päivien räntä ja lotina ei ole oikein innostanut terassioleiluun. Vielä pieni karsintakimara ja sitten saakin sulkea joululaatikoiden kannet. 
Lapsena länsirannikkolla joulu loppui vasta Nuutinpäivään, kuusikin sai olla siihen asti. Aviomieheni on kyllä täysin vakuuttunut, että nuutinpäivä on vain jouluhullun vaimonsa keksintö pidentää kautta. Onko teillä vietetty / vietetäänkö nuutinpäivää? Vai onko loppiainen se virallinen joulun lopetus?


Leppoisaa loppiaista ja mukavaa viikonloppua!